Usein kysytyt kysymykset

Hakeminen

  • Miten haen HASOn asumisoikeusasuntoa?

    Ohjeet löytyvät nettisivuiltamme.

  • Miten haen valmistuvia HASOn asumisoikeusasuntoja?

    HASOn uudiskohteet rakennuttaa Helsingin kaupungin Asuntotuotanto ja niihin haetaan Asuntotuotannon kautta.

    Asuntotuotannon hakujärjestelmä on HASOn järjestelmästä erillinen, ja voit hakea asuntoa sekä Asuntotuotannon että HASOn kautta samaan aikaan. Huomioithan kuitenkin, että samalla järjestysnumerolla voi vastaanottaa vain yhden asumisoikeusasunnon. 

    Asuntotuotanto järjestää uudiskohteiden julkisen haun noin 1,5 - 2 vuotta ennen kohteen valmistumista. Asuntotuotannon uudiskohteiden hakuohjeessa on selitetty koko prosessin kulku.  

  • Miten voin muokata jättämääni hakemusta?

    Toistaiseksi ainoa tapa muuttaa esimerkiksi hakukohteita on jättää uusi hakemus. Uusi hakemus korvaa aina vanhan, samalla järjestysnumerolla ja henkilötunnuksella tehdyn hakemuksesi. Jos esimerkiksi osoitteesi tai sähköpostiosoitteesi on muuttunut voit myös olla yhteydessä asiakaspalvelu.haso@kiinteistotahkola.fi tai soittaa vaihteeseemme 0207 480 020.

  • Milloin järjestysnumeroni vanhenee?

    Kaikki nykyiset, kuntien arpomat järjestysnumerot vanhenevat 31.12.2023. Tämän jälkeen niillä ei voi enää vastaanottaa asumisoikeusasuntoa.

    Uudet, valtakunnalliset järjestysnumerot tulevat haettavaksi  Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn kautta 1.9.2023. ARAn myöntämät järjestysnumerot ovat voimassa määräaikaisesti kaksi vuotta, minkä jälkeen ne vanhenevat.

  • Voinko luovuttaa järjestysnumeroni esimerkiksi sukulaiselle?

    Järjestysnumeroa ei voi luovuttaa eteenpäin. Järjestysnumero on henkilökohtainen ja ennen asumisoikeuden myymistä hakijalle HASO ja Helsingin kaupungin Asuntopalvelut tarkastavat, että hakijan järjestysnumero on oikea. Jos puolisoilla on yhdessä haettu järjestysnumero, toinen puolisoista voi luovuttaa numeron toiselle kirjallisella suostumuksella. Muulle sukulaiselle kuin puolisolle numeroa ei voi luovuttaa.

  • Mistä saan/voin tarkistaa järjestysnumeroni?

    Helsingin alueen järjestysnumeroita hallinnoi Helsingin kaupungin asuntopalvelut, p. 09 310 13032 (ma–to klo 9.00–11.00). Numeron voi tarkistaa tai hakea myös kaupungin sähköisen asioinnin kautta.

  • Kuinka suurella numerolla asumisoikeusasunnon voi saada?

    Alkuvuodesta 2021 Helsingin kaupungin asuntopalveluiden jakamat uudet järjestysnumerot pyörivät noin 290 000 - 300 000:n tienoilla. Yleensä vapautuvasta asunnosta lähetetään tarjous 50 - 150 pienimmän järjestysnumeron ilmoittaneelle hakijalle, joiden hakukriteerit vastaavat haettavan asunnon tietoja. Koska osalla hakijoista numero on haettu jo parikymmentä vuotta sitten, voi kestää pitkäkin aika, että aivan uudella numerolla saa asuntotarjouksen. Lähellä keskustaa sijaitsevat asunnot ovat tähän mennessä menneet alle 45 000:n numeroilla (jaettu 1990-luvulla).

    Yli 200 000:n menevillä (vuonna 2016 ja sen jälkeen myönnetyillä) numeroilla asunnon saaminen HASOlta on yhä melko harvinaista ja nämä asunnot ovat yleensä olleet suurempia 3-5 huoneen asuntoja kauempana keskustasta. Käytännössä, mitä kauempana keskustasta asunto sijaitsee, sitä suuremmalla numerolla sen voi saada. 

  • Sain asuntotarjouksen. Miten toimitan hakemuksen ko. asuntoon?

    Tarjouskirjeessä on annettu päivämäärä ja kellonaika, johon mennessä hakemus pitää olla toimitettu HASOn isännöintitoimistoon (Sorvaajankatu 15, 00880 Helsinki). Hakemus pitää toimittaa joko postitse, henkilökohtaisesti tai sähköpostitse tarjouskirjeessä ilmoitettuun osoitteeseen.

  • Milloin vastikkeenmaksuvelvollisuus alkaa, jos hyväksyn asuntotarjouksen?

    Tarjouskirjeeseen on merkitty asunnon vapautumispäivä. Vapautumispäivä on ensimmäinen mahdollinen päivä, kun asunnon voi ottaa vastaan. Vastikkeenmaksuvelvollisuus alkaa vastaanottopäivästä.

    HASOn voimassaolevan ohjeistuksen mukaan, jo vapautunut asunto tulee tyypillisesti ottaa vastaan noin kahden viikon kuluessa siitä, kun Helsingin kaupungin Asuntopalvelut on hyväksynyt hakijan asumisoikeuden haltijaksi. Asunnonhakijan kannattaa siis varautua siihen, että tarjottu asunto täytyy ottaa pian vastaan.

  • Mitä tapahtuu, jos kieltäydyn asuntotarjouksesta?

    HASOlla voi kieltäytyä asuntotarjouksista ilman, että se vaikuttaa tulevaisuuden mahdollisuuksiin saada asuntotarjous. Vielä tarjouksen hyväksyttyäsikin ja Helsingin kaupungin Asuntopalveluiden vahvistettua kaupan, voit muuttaa mielesi ja perua tarjouksen, mutta peruminen tässä vaiheessa on sallittu vain kolme kertaa, minkä jälkeen järjestysnumero lakkaa olemasta. 

  • Voinko hakea uudelleen asuntoa samalla asumisoikeusnumerolla?

    Järjestysnumero on kertakäyttöinen eli uutta asumisoikeusasuntoa sillä ei voi hakea, mikäli numerolla on jo kerran vastaanottanut asunnon. Sen sijaan alkuperäistä numeroa käytetään, mikäli vaihdetaan päittäin asuntoa toisen asumisoikeusasunnossa asuvan kanssa (keskinäinen vaihto).

  • Miten poistun asumisoikeusjonosta?

    Mikäli et halua enää hakea asuntoa HASOn kautta, voit täyttää Jonosta poistuminen -lomakkeen osoitteessa http://www.haso.fi/ilmoittautuminen-jonoon/jonosta-poistuminen. HUOM! Mikäli haet asumisoikeusasuntoa myös muista asumisoikeusyhtiöistä, sinun tarvitsee perua hakemuksesi erikseen jokaiseen yhtiöön.

  • Mitä tarkoittaa jyvitetty neliömetri (jm²)?

    Jyvityskertoimella tasoitetaan saman kohteen samankokoisten asuntojen eroja, jotka johtuvat esimerkiksi rakennuskustannuksista sekä asuntojen erilaisista sijainneista talossa. Käytännössä huoneiston jyvitetty pinta-ala lasketaan kertomalla todellinen huoneistoala neliömetreissä huoneistokohtaisella kertoimella.

    Jyvityskerroin määräytyy asunnon koon ja sijainnin mukaan. Lasketut rakennuskustannukset pienenevät asunnon koon kasvaessa. Jyvityskertoimella yhtiön kulut saadaan jaettua paremmin rakennuskustannuksia vastaaviksi. Pienissä asunnoissa jyvitetty pinta-ala on suurempi kuin todellinen pinta-ala. Vastaavasti suuremmissa asunnoissa jyvitetty ala on pienempi.

    Sijainti puolestaan vaikuttaa viihtyvyyteen: Alimpien kerrosten huoneistoihin kantautuu enemmän ääniä yläkerroksista ja porrashuoneesta. Yläkerroksissa maisemat ovat kauniimmat, mutta niissä tarvitaan hissiä enemmän kuin alemmissa, jolloin hissin käyttökustannukset vaikuttavat jyvitykseen. (Lähde: Wikipedia)

  • Miksi uudiskohteita (valmistuvia asuntoja) ei ole HASOn nettisivuilla / hakulomakkeella?

    Uudiskohteita markkinoi Helsingin kaupungin Asuntotuotanto ja niitä haetaan Asuntotuotannon kautta. Uudet kohteet siirtyvät HASOn hallintaan vasta sitten, kun asukkaat ovat muuttaneet taloon ja vasta tässä vaiheessa niihin voi alkaa hakea HASOn kautta.

Huolto ja remontit

  • Mikä on asuintaloni huoltoyhtiö?

    Huoltoyhtiön yhteystiedot on ilmoitettu talosi ilmoitustaululla sekä yhteystietosivulla. HUOM! Asukaspysäköinnin huoltoyhtiö on yleensä eri kuin asuintalon ja näistä kannattaa olla yhteydessä HASOn asiakaspalveluun.

  • Miten ja mihin ilmoitan viasta asunnossani?

    HASOssa kaikki vikailmoitukset voi aina tehdä kohteen huoltoyhtiölle. Huollon tehtävä on välittää asian eteenpäin, jos vika ei ole heidän vastuullaan.

    Suosittelemme käyttämään sähköistä vikailmoituslomaketta, jonka löydät esimerkiksi täältä: https://www.haso.fi/vikailmoitus

    HUOM! Kiireellisissä tapauksissa kuten vesivahingoissa soita aina huoltoyhtiön päivystykseen, niin päivystäjä tulee paikalle tarkistamaan vian ja estämään vahingon laajentumisen.

  • Saanko itse remontoida asuntoani?

    Asukas voi itse remontoida asuntoa tietyin ehdoin. Ohjeet remontin tai muutosten tekemiseen löytyvät HASOn muutostyöohjeista. Kaikkiin muutostöihin tarvitsee aina hakea ennakkoon lupa. Osa muutostöistä hyvitetään pois muutettaessa. Jotta hyvitys olisi mahdollinen, pitää asukkaan toimittaa kuitit muutostöistä HASOlle heti töiden valmistuttua. Myös uudiskohteisiin rakennusaikana teetettyjen muutostöiden kuitit tulee toimittaa kohteen valmistumisen jälkeen. Hyvityksen arvioinnissa käytetään sitä muutostyöohjetta, joka on ollut voimassa muutostyön ajankohtana.

    Muutostyöluvan hakemiseksi ohjeet ovat täällä. Luvan hakeminen on maksutonta.

  • Mistä löydän remontointi-/muutostyöohjeet?

    HASOn muutostyöohjeet löytyvät täältä. Epäselvissä tapauksissa ole aina yhteydessä isännöitsijään.

  • Kenelle vastuu korjauksista kuuluu?

    HASOn vastuunjakotaulukko löytyy täältä sekä Asukasoppaasta HASOn nettisivuilta. Epäselvissä kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä HASOn asiakaspalveluun tai isännöitsijään.

Asuminen

  • Nimeni on vaihtunut, minne asiasta pitää ilmoittaa?

    Nimen vaihtumisesta pitää ilmoittaa HASOon ja huoltoyhtiöön. Huoltoyhtiö vaihtaa nimen postilaatikkoon  jne.

    Jos olet asumisoikeuden haltija, HASOlle pitää myös toimittaa kopio virkatodistuksesta tai uudesta henkilöllisyystodistuksesta. Kopio liitetään asumisoikeussopimuksen yhteyteen, koska asumisoikeussopimus on laadittu vanhalla nimellä.

    Ilmoituksen nimenvaihdoksesta voi tehdä esimerkiksi asiakaspalvelun sähköpostiin: asiakaspalvelu.haso@kiinteistotahkola.fi.

  • Miten haen parkkipaikkaa?

    Isännöitsijätoimisto (asiakaspalvelu.haso@kiinteistotahkola.fi, p. 0207 480 020) hallinnoi kohteiden parkkipaikkoja (poikkeuksena Laakavuorentie 14, jossa paikkoja hallinnoi Realia Isännöinti). Asiakaspalvelusta voi kysellä vapaista paikoista tai ilmoittautua autopaikkajonoon.

  • Onko sähköauton/hybridiauton lataaminen mahdollista HASOn kohteissa?

    Sähkö- tai hybridiauton lataaminen onnistuu HASOssa helposti ja latauspisteitä asennetaan sujuvasti lataustarpeen mukaan. Osassa uudemmista kohteista latauspisteitä on jo valmiiksi. Saadaksesi tietää oman kohteesi tilanteen, olethan yhteydessä isännöintitoimiston asiakaspalveluun.

    Toteutetut autopaikat ovat pääsääntöisesti hidaslatauksen paikkoja. Hidaslatauspisteitä asennetaan kaikille latausta tarvitseville asukkaille, jos se on teknisesti mahdollista ilman erityisen isoa muutostoimenpidettä. Latauspaikan tarve ei kuitenkaan ohita mahdollista kohteessa olevaa autopaikkajonoa.

    Latauspaikkaa tarvitseva asukas solmii sopimuksen latauksen tarjoavan yrityksen kanssa ja asukas maksaa itse palveluntuottajalle maksettavan mahdollisen kuukausimaksun ja lataussähkön. Autopaikasta peritään HASOn tavallinen autopaikkamaksu.

    Jos asukas on kiinnostunut saamaan latauspisteen vuokraamalleen autopaikalle, ota yhteyttä isännöintitoimiston asiakaspalveluun sähköpostitse asiakaspalvelu.haso@kiinteistotahkola.fi

    Osassa HASOn kohteista autopaikat on järjestetty pysäköintiyhtiöiden kautta ja latausmahdollisuutta tarjoavat jo ainakin seuraavat pysäköintiyhtiöt:

    • Arabian Palvelu Oy (HASO Kaanaankatu 6)
    • Herttoniemen Pysäköinti Oy (HASO Herttoniemi, HASO Sorsavuori, HASO Sorsavuorenraitti, HASO Laivalahdenkaari 21)
    • Jätkäsaaren Pysäköinti Oy (HASO Sandis, HASO Livorno)
    • Kruunuparkki 5 (HASO Disankallio)
    • Rastilankallion Pysäköinti Oy (HASO Rastilankallio, HASO Rastilanraitti 5, HASO Rastilanraitti 7, HASO Retkeilijänkatu 6, HASO Retkeilijänkuja)
    • Viikinmäen Pysäköinti Oy (HASO Hajannetie, HASO Hernepellontie, HASO Harjannepolku)
  • Voinko vuokrata asumisoikeusasuntoni eteenpäin?

    Asumisoikeusasunto on tarkoitettu asumisoikeuden haltijan ja hänen perheensä käyttöön. Alivuokralaisen voi ottaa, kunhan alivuokralaisen hallussa on enintään puolet huoneistosta eli alivuokrauksessa asumisoikeuden haltija asuu huoneistossa samanaikaisesti alivuokralaisen kanssa. Alivuokraukseen ei tarvitse HASOn lupaa, mutta vuokralaisesta on ilmoitettava isännöitsijätoimistoon vesimaksua varten ja huoltoyhtiöön talonkirjoja varten.

    Kokonaan asunnon saa vuokrata eli luovuttaa toisen hallintaan ainoastaan, mikäli asumisoikeushaltija joutuu oleskelemaan tilapäisesti toisella paikkakunnalla (hakualueen* ulkopuolella) työn, opiskelun tai muun vastaavan syyn vuoksi. Asunnon vuokrausta varten tarvitsee HASOlta erillisen luvan ja huoneiston saa vuokrata enintään kahdeksi vuodeksi. Lupaa anotaan vapaamuotoisella hakemuksella ja liitteeksi pitää toimittaa työ- tai opiskelutodistus. Samalla on ilmoitettava hallinnan luovutuksen sovittu tai todennäköinen aika. Myös vuokrasopimuksen kopio on toimitettava HASOon, kun sopimus on solmittu. Vuokrasopimuksen pitää olla määräaikainen.

    Tietyin ehdoin vuokraamislupaa voidaan jatkaa yli kahden vuoden, jolloin asumisoikeuden haltijan on anottava uusi vuokrauslupa viimeistään kuukausi ennen kahden vuoden luovutusajan päättymistä.

    Vastuu asunnon kunnosta ja vastikkeiden maksusta HASOlle säilyy myös eteenpäin vuokrauksen ajan asumisoikeuden haltijalla.

    *Hakualueen muodostavat: Helsinki, Espoo, Vantaa sekä Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Mäntsälä, Porvoo, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Vuokrauslupaa ei voida myöntää, jos työ- tai opiskelupaikka sijaitsevat näillä paikkakunnilla.

  • Puolisoni on muuttamassa pois, miten toimia?

    Asumisoikeuslaki velvoittaa, että asumisoikeuden haltija tai haltijat asuvat itse huoneistossaan. Erotapauksissa, mikäli pois muuttava henkilö on asumisoikeuden haltija, hänen on luovutettava asumisoikeutensa/ osuutensa asumisoikeudesta huoneistoon asumaan jäävälle. Luovutuslomakkeen voi ladata täältä.

  • Asunnossani on vesimittari. Paljonko vettä kuuluu perusmaksuun?

    Kylmän veden hinta on 3,8 €/kuutio ja lämpimän veden 7,3 €/kuutio (1.3.2022 alkaen). Kuutio on 1000 litraa. Keskivertokerrostaloasukkaan vedenkäytöstä lämmintä vettä on noin 33-40%. Kun ennakkovesimaksu on 18 €/kk/hlö, kuuluu perusmaksuun vettä kuukaudessa noin 3460 - 3600 litraa henkeä kohden. Vesimittaritalouksien kulutus tarkastetaan aina kerran vuodessa ja asukkaille lähetetään joko lisä- tai hyvityslasku kulutuksen mukaan. Vesimaksujen tasausaikataulun löydät tältä sivulta.

    Tietoa vedenkäytöstä ja vinkkejä järkevään vedenkäyttöön voit lukea esimerkiksi Verton esitteestä.

  • Mitkä HASOn kohteet ovat savuttomia? Miten asukas voisi edistää kohteen tupakointikieltoa?

    HASOn ensimmäinen savuton kohde on Kalasatamaan 2019 valmistunut HASO Fortuna. Lisäksi mm. Viikissä sijaitsevassa HASO Ekoviikissä on Ympäristökeskuksen päätöksellä kielletty esimerkiksi parveketupakointi. Asukkaiden onkin mahdollista lähteä hakemaan kohteelleen tupakointikieltoa viranomaisten kautta. Katso ohjeet tupakointikiellon hakemiseksi.

    Tulevaisuudessa kaikki HASOn uudiskohteet tullaan suunnittelemaan savuttomiksi HASOn hallituksen (2/2020) päätöksellä, ja tulemme lisäämään tietoa savuttomista kohteistamme myös haso.fi sivustolle.

  • Onko kohteeseemme mahdollista saada Smartpost pakettiautomaatti?

    Ei, Posti ei tarjoa enää taloyhtiöille mahdollisuutta saada omaa pakettiautomaattia.

Asunnon vaihto ja irtisanominen

  • Miten asumisoikeusasunnon vaihtaminen onnistuu?

    Voit vaihtaa asumisoikeusasunnosta toiseen kahdella eri tavalla:

    1. Voit hakea uutta asuntoa käyttämättömällä asumisoikeusjärjestysnumerolla. VINKKI: uusi numero kannattaa hakea jo nyt, jolloin sinulla on käytössäsi ”pieni” numero käytettäväksi silloin, kun vaihto tulee ajankohtaiseksi. Uuden numeron hakeminen on esimerkiksi sähköisellä lomakkeella - ohjeet löydät täältä.

    2. Voit tehdä keskinäisen vaihdon toisen asumisoikeusasukkaan kanssa. Tällöin vaihtokumppani on etsittävä itse esimerkiksi laittamalla ilmoitus HASOn Asunnonvaihtopörssiin. Keskinäinen vaihto tehdään sillä järjestysnumerolla, jolla olet alun perin saanut asumisoikeusasunnon. Lisää tietoa asunnon keskinäisestä vaihdosta täällä.

  • Asun jo HASOlla ja sain tarjouskirjeen toisesta HASO-asunnosta. Jos vaihdan asuntoa, joudunko maksamaan kahta vastiketta päällekkäin? Miten asunnon vaihtotilanteessa toimitaan asumisoikeusmaksun kanssa?

    Tarjouskierroksella asunnon saa aina asunnon hakija, jolla on pienin järjestysnumero. Asunnon vaihtajan irtisanomisaikaan vaikuttaa se, oletko vaihtamassa pienemmästä HASO-asunnosta suurempaan vai suuremmasta asunnosta pienempään. 

    1. Pienemmästä suurempaan 

      HASOn hallitus on linjannut, että suurempaan asuntoon vaihtavilla ei ole normaalia kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Muuttopäivät on sovittavissa myyntisihteerin kanssa. HASO pyrkii järjestämään maksujen eräpäivän niin, että päällekkäisiä vastikkeita ei tule maksettavaksi.

    2. Suuremmasta pienempään

      Pienempään asuntoon vaihtajilla ei ole samanlaista etua koskien vanhan asunnon irtisanomisaikaa kuin suurempaan asuntoon vaihtavilla. Pyrimme saamaan vanhan asuntosi mahdollisimman nopeasti tarjouskierrokselle, jotta päällekkäisten vastikkeiden maksuaika jäisi asukkaalle mahdollisimman lyhyeksi. Jos kuitenkin kävisi niin, ettei vanha HASO-asuntosi menisikään tarjouskierroksilla kaupaksi, vastikkeen maksuvelvollisuus jatkuu enintään 3 kk:n irtisanomisajan ajan. 

    3. Asumisoikeusmaksu ja vakuusmaksu

      Päättyvän asumisoikeussopimuksen asumisoikeusmaksu palautetaan, kun irtisanomisaika on päättynyt tai vastikevastuun päättymisen yhteydessä.

      Jos muutat HASO-asunnosta toiseen jo valmistuneeseen HASO-asuntoon, uudesta sopimuksesta tulee maksaa asumisoikeusmaksu viimeistään viikon kuluessa siitä, kun edellisen asunnon asumisoikeusmaksu on palautettu.

      Jos olet saanut kolmen vuoden moitteettoman asumisen jälkeen vakuusmaksun takaisin ja vaihdat toiseen HASO-asuntoon, uudesta asunnosta ei tarvitse maksaa vakuutta (edellyttäen että vakuusmaksun takaisinmaksun jälkeen asuminen on jatkunut moitteettomana).

  • Olen muuttamassa pois, missä vaiheessa aso-maksu palautetaan tililleni?

    Alkuperäinen asumisoikeusmaksu palautetaan asumisoikeussopimuksen päättyessä 7 vuorokauden kuluessa joko asukkaalle tai pankille, mikäli sopimus on pantattu pankkiin lainan vakuudeksi. Aso-asunnoilla on kolmen kuukauden irtisanomisaika. Rakennuskustannusindeksi ja mahdolliset muut maksut palautetaan asukkaan tilille mahdollisimman pian, kun asunto on tarkastettu. Muusta kuin asumiseen liittyvästä normaalista kulumisesta asunnolle koituneet haitat, maksamattomat vastikkeet tai lukkojen sarjoituskustannukset (jos avaimia on kadonnut) voidaan periä aso-maksusta ennen takaisin maksua.

  • Puolisoni on muuttamassa pois, miten toimia?

    Asumisoikeuslaki velvoittaa, että asumisoikeuden haltija tai haltijat asuvat itse huoneistossaan. Erotapauksissa, mikäli pois muuttava henkilö on asumisoikeuden haltija, hänen on luovutettava asumisoikeutensa/ osuutensa asumisoikeudesta huoneistoon asumaan jäävälle. Luovutuslomakkeen voi ladata täältä.

  • Miten irtisanon asuntoni?

    Asumisoikeusasunnon irtisanomisaika on kolme kuukautta siitä, kun irtisanomisilmoitus (joko paperilla tai netin kautta) on jätetty HASOon. Mikäli asumisoikeussopimuksen haltijoita on kaksi, ilmoituksessa pitää olla molempien allekirjoitukset, vaikka ilmoitus olisi sähköinen. Irtisanomisilmoituksessa kysytään myös tehdyistä muutostöistä. Mikäli niitä on tehty, kuitit töistä pitää viimeistään tässä vaiheessa toimittaa HASOon.

    Irtisanomisvaiheessa asunto ja esimerkiksi avainten määrä tarkistetaan. Asuntotarkastus on kaksivaiheinen ja asukkaan pitää sopia tarkastusajankohdat erikseen isännöitsijän kanssa. Lopputarkastus tehdään, kun asunto on tyhjä ja siivottu. Mikäli tarkastuksessa tulee ilmi tavalliseen asumiseen kuulumattomia jälkiä asunnossa tai avaimia puuttuu, korjaus- ja lukkojen sarjoituskulut vähennetään aso-maksusta. Siksi aso-maksu maksetaan takaisin vasta kolmen kuukauden päästä irtisanomisesta.

    Asumisoikeuden myynnin hoitaa HASO. Asukas ei siis voi myydä sitä itse.

  • Olen kadottanut asunnonvaihtopörssin salasanan. Mistä saan uuden?

    Klikkaa vaihtopörssin etusivulla kohtaa "Uusi käyttäjä rekisteröidy täällä", niin pääset sivulle, jossa voi pyytää uutta salasanaa. HASO ei hallinnoi salasanoja.

  • Voinko siirtää/luovuttaa asumisoikeusasunnon kaverilleni?

    Asumisoikeuden haltija voi luovuttaa asunnon puolisolleen tai suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevalle sukulaiselleen. Kaverille asuntoa ei voi luovuttaa. Lisätietoa löytyy asumisoikeuslain luvusta 6.

    Haltijan tulee asua asunnossa vähintään kaksi vuotta ennen kuin sen voi luovuttaa. 

    Luovutusten käsittelyaika on noin 1 - 2 kuukautta.

  • Miten toimia kuolintapauksessa?

    Kuolinpesän edustajan pitää tehdä kirjallinen irtisanomisilmoitus kuolinpesän puolesta isännöitsijätoimistoon tai asumisoikeus voidaan siirtää luovutuksella elossa olevalle henkilölle. Asumisoikeusasuntoa ei voi jättää perikunnan hallintaan. HUOM! Myös tapauksissa, joissa asumisoikeus on kahden haltijan nimissä ja toinen heistä kuolee, asuntoon jäävälle haltijalle on tehtävä uusi asumisoikeussopimus pelkästään hänen nimiinsä. Kuolinpesä voi luovuttaa osuutensa asumisoikeudesta perunkirjoituksen jälkeen.

    Mikäli kuolinpesä irtisanoo asumisoikeusasunnon, tarvitaan irtisanomisilmoitukseen kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoitus tai valtakirjat niiltä osakkailta, jotka eivät allekirjoita ilmoitusta. Jotta irtisanominen olisi laillinen, tarvitaan irtisanomisen liitteeksi kuolleen asumisoikeuden haltijan virkatodistus tai perukirja, jos perukirja on jo laadittu. Mahdollinen testamentti on myös toimitettava isännöitsijätoimistoon. Irtisanomisaika on kolme kuukautta, jonka ajan vastuut asunnosta säilyvät kuolinpesällä. Irtisanomisaika alkaa siitä päivästä, kun nämä tarvittavat dokumentit (allekirjoitettu irtisanomisilmoitus, kuolleen henkilön virkatodistus ja mahdolliset tarvittavat valtakirjat kuolinpesän osakkailta) ovat saapuneet isännöintiin.

    Irtisanomisilmoitukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Hintalaskelma asumisoikeusmaksun arvosta toimitetaan kuolinpesälle tai kuolinpesän edustajalle, kun irtisanominen otetaan käsittelyyn. Asumisoikeusmaksu määräytyy kuolinpäivän rakennuskustannusindeksin mukaan.

Vastikkeet ja maksut

  • Milloin vastikkeenmaksuvelvollisuus alkaa, jos hyväksyn asuntotarjouksen?

    Tarjouskirjeeseen on merkitty asunnon vapautumispäivä. Vapautumispäivä on ensimmäinen mahdollinen päivä, kun asunnon voi ottaa vastaan. Vastikkeenmaksuvelvollisuus alkaa vastaanottopäivästä.

    HASOn voimassaolevan ohjeistuksen mukaan, jo vapautunut asunto tulee tyypillisesti ottaa vastaan noin kahden viikon kuluessa siitä, kun Helsingin kaupungin Asuntopalvelut on hyväksynyt hakijan asumisoikeuden haltijaksi. Asunnonhakijan kannattaa siis varautua siihen, että tarjottu asunto täytyy ottaa pian vastaan.

  • Olen kadottanut vastikekuittini. Mistä saan uudet?

    Soita lähetä sähköpostia tai soita asiakaspalveluumme (asiakaspalvelu.haso@kiinteistotahkola.fi, p. 0207 480 020).

  • Milloin vastikkeenmaksussa on eräpäivä?

    Eräpäivä on joka kuun 5. päivä.

  • Paljonko kuukausittainen vesimaksu on?

    HASOssa on sekä kiinteän vesimaksun kohteita että vesimittarikohteita. Kiinteä vesimaksu on 18 euroa/hlö/kk (1.3.2022 lähtien).
    Kaikissa vuodesta 2007 eteenpäin valmistuneissa kohteissa on vesimittarit ja näissä kohteissa peritään vesimaksuennakkoa joko 18 euroa/hlö/kk. Kulutus tarkastetaan kerran vuodessa ja asukkaille lähetetään joko lisä- tai hyvityslasku kulutuksen mukaan. Kannattaa siis aina ilmoittaa muutoksesta asukkaiden määrässä, jotta ei ainakaan tulisi isoa lisälaskua.

    Muutamassa HASOn vesimittarikohteessa on käynnissä vesilaskutuspilotti. Pilottikohteissa huoneistoilta laskutetaan kulutettu vesi 3 kuukauden välein, eikä ennakkovesimaksua peritä.

  • Asunnossani on vesimittari. Paljonko vettä kuuluu perusmaksuun?

    Kylmän veden hinta on 3,8 €/kuutio ja lämpimän veden 7,3 €/kuutio (1.3.2022 alkaen). Kuutio on 1000 litraa. Keskivertokerrostaloasukkaan vedenkäytöstä lämmintä vettä on noin 33-40%. Kun ennakkovesimaksu on 18 €/kk/hlö, kuuluu perusmaksuun vettä kuukaudessa noin 3460 - 3600 litraa henkeä kohden. Vesimittaritalouksien kulutus tarkastetaan aina kerran vuodessa ja asukkaille lähetetään joko lisä- tai hyvityslasku kulutuksen mukaan. Vesimaksujen tasausaikataulun löydät tältä sivulta.

    Tietoa vedenkäytöstä ja vinkkejä järkevään vedenkäyttöön voit lukea esimerkiksi Verton esitteestä.

  • Jos maksuni ovat myöhässä, paljonko HASO perii perintäkuluja?

    Maksumuistutuskirjeestä peritään viisi euroa. Viivästymiskorko on yleisen korkotason mukainen. Maksumuistutukset ja -kehotukset tulevat Intrum Oy:ltä.

    Maksukehotuksen kulu määräytyy erääntyneiden saatavien suuruuden mukaan. Tällä hetkellä maksuvaatimuksen kulu on 14 € kun saatavan suuruus on enintään 100 €, 24 € 100 – 1000 € ja yli 1000 €:n saatavasta maksuvaatimuskulu on 50 €. Kulut pohjautuvat perintälain 10 a pykälään.

  • Sain Intrumilta maksumuistutuksen/maksukehotuksen - mitä minun pitää tehdä?

    HASO käyttää nykyisin Intrum Oy:n muistutus- ja perintäpalvelua, minkä vuoksi maksumuistutukset ja maksukehotukset tulevat Intrumilta.

    Mikäli laskua ei ole maksettu eräpäivään mennessä, Intrum lähettää asiakkaalle ensin yhden muistutuskirjeen 14 päivän kuluttua eräpäivästä, jonka jälkeen toinen huomautus on maksuvaatimus ja saatava siirtyy perintään, jos maksua ei edelleenkään makseta.

    Mitä teen, jos saan Intrumilta kirjeen?

    Kun maksat laskun kirjeen maksutiedoilla eräpäivään mennessä, asia on sillä kunnossa. Voit maksaa laskun myös kirjautumalla Oma Intrum -palveluun, joka on auki ympäri vuorokauden.

    Mikäli et pysty maksamaan maksumuistutusta eräpäivään mennessä, nopein tapa saada apua on kirjautua Oma Intrum -palveluun. Sitä varten tarvitset pankkitunnukset sekä kirjeessä näkyvän asianumeron. Oma Intrumissa voit kätevästi maksaa velkasi, ehdottaa maksusuunnitelmaa tai lähettää viestin Intrumin asiakaspalveluun.

    Voit ottaa Intrumiin yhteyttä myös puhelimitse kirjeessä mainituilla yhteystiedoilla. Mikäli sinulla ei ole kirjettä, voit soittaa Intrumin vaihteen numeroon 09 229 111, josta sinut ohjataan asiakaspalveluun.

  • Voiko HASOn vastikelaskut maksaa e-laskuna?

    HASOn vastikelaskun voi maksaa e-laskuna, jos valitsee omasta verkkopankistaan tämän vaihtoehdon.

  • Mitkä asiat vaikuttavat vastikkeen nousuun? Nouseeko vastike joka vuosi?

    HASOssa vastikkeen nousu on ollut varsin maltillista ja osassa kohteita vastiketta on välillä myös laskettu. Vastike tarkistetaan kerran vuodessa ja uudet vastikkeet tulevat aina voimaan maaliskuussa.

    Vastikkeet määräytyvät omakustannusperiaatteella eli asukkailta peritään vastikkeena vain ne kustannukset, jotka tarvitaan kattamaan kiinteistöjen pääomakulut sekä kiinteistöhuollon, korjausten ja hallinnon menot.

    Jokainen kohde vastaa kohteensa hoitomenoista, kuten kiinteistön lämmityksestä, pienkorjauksista ja jätehuollosta aiheutuvista kuluista, joten ne vaikuttavat vastikkeeseen. Pääoma- ja tontinvuokrakulut tasataan kaikkien kohteiden kesken pisteytysjärjestelmän mukaan ja pisteytykseen vaikuttaa mm. kohteen sijainti, ikä ja varustelutaso. Tulevaisuuden vastikekehitykseen vaikuttavat oleellisesti inflaation ja euribor-koron kehitys, koska ne vaikuttavat pääomakuluihin, jotka ovat noin 60 prosenttia kokonaiskuluista.

  • Kuinka suuri vakuusmaksu on?

    Vakuusmaksu tai toiselta nimeltään käyttövastikevakuus kaikissa HASOn asunnoissa on 500 €.

  • Milloin vakuusmaksun voi saada takaisin?

    HASOssa 500 € vakuusmaksu voidaan palauttaa asukkaalle kolmen moitteettoman vuoden asumisen jälkeen. Moitteettomuus tarkoittaa, ettei maksuja ole jäänyt rästiin eikä asunnolle ole annettu varoituksia kolmen vuoden aikana. Vakuuspalautuksia käsitellään isännöintitoimistossa kuukausittain ja lähetämme kirjeen niille asumisoikeuden haltijoille, jotka ovat oikeutettuja palautuksiin. Jos yli kolme vuotta on kulunut, etkä ole saanut kirjettä, voit myös olla yhteydessä asiakaspalveluumme.

    Vakuusmaksu maksetaan takaisin viimeistään irtisanomisajan jälkeen, jos HASOlla ei ole saamisia rästissä tai vakuutta ei ole palautettu jo aiemmin.

  • Mitä tarkoittaa jyvitetty neliömetri (jm²)?

    Jyvityskertoimella tasoitetaan saman kohteen samankokoisten asuntojen eroja, jotka johtuvat esimerkiksi rakennuskustannuksista sekä asuntojen erilaisista sijainneista talossa. Käytännössä huoneiston jyvitetty pinta-ala lasketaan kertomalla todellinen huoneistoala neliömetreissä huoneistokohtaisella kertoimella.

    Jyvityskerroin määräytyy asunnon koon ja sijainnin mukaan. Lasketut rakennuskustannukset pienenevät asunnon koon kasvaessa. Jyvityskertoimella yhtiön kulut saadaan jaettua paremmin rakennuskustannuksia vastaaviksi. Pienissä asunnoissa jyvitetty pinta-ala on suurempi kuin todellinen pinta-ala. Vastaavasti suuremmissa asunnoissa jyvitetty ala on pienempi.

    Sijainti puolestaan vaikuttaa viihtyvyyteen: Alimpien kerrosten huoneistoihin kantautuu enemmän ääniä yläkerroksista ja porrashuoneesta. Yläkerroksissa maisemat ovat kauniimmat, mutta niissä tarvitaan hissiä enemmän kuin alemmissa, jolloin hissin käyttökustannukset vaikuttavat jyvitykseen. (Lähde: Wikipedia)

Asumisoikeussopimus

  • Mikä on asumisoikeusmaksuni nykyinen arvo?

    Asumisoikeusmaksu määräytyy alkuperäisen asumisoikeusmaksun sekä rakennuskustannusindeksin muutoksen perusteella. Rakennuskustannusindeksi vaihtuu kuukausittain aina kuukauden puolivälissä.

    Asukas pystyy periaatteessa itse laskemaan arvion asumisoikeusmaksunsa tämänhetkisestä arvosta. Jokaiselle asukkaalle on asukasoikeussopimuksen yhteydessä annettu dokumentti, mistä löytyy asunnon alkuperäisen asumisoikeusmaksun ensimmäisen maksupäivän indeksi. Arvio nykyisestä aso-maksusta lasketaan kaavalla:

    (Asunnon alkuperäinen asumisoikeusmaksu) / (yllä mainittu ensimmäisen maksupäivän indeksi) x (tämän päivän indeksi) = Nykyinen aso-maksu

    Tämänhetkinen indeksi löytyy Tilastokeskuksen sivuilta ja samoilta sivuilta voi tarkistaa aso-maksun ensimmäisen maksupäivän indeksin. Huomioithan, että indeksi perustuu edelliseen kuukauteen ja vaihtuu kuukauden puolivälissä. Näin esimerkiksi tarkastaessa indeksiä päivälle 20.12., käytetään marraskuun indeksiä.

    HASOn sivuilla on myös laskuri, jonka avulla voi selvittää arvion aso-maksusta, mikäli alkuperäinen asumisoikeusmaksu sekä ensimmäinen maksupäivä ovat tiedossa.

    Tulee muistaa, että lopullinen asumisoikeusmaksu määräytyy irtisanomispäivän indeksin mukaan ja tämä on se hinta, joka Helsingin kaupungin asuntopalvelujen pitää vahvistaa ennen kuin irtisanojalle voi postittaa palautuserittelyn maksuista. Maksussa huomioidaan lisäksi myös asuntoon mahdollisesti tehtyjen lisä- ja muutostöiden hyvitys.

    HUOM! HASO laskee asumisoikeusmaksun irtisanomisen yhteydessä automaattisesti. Muussa tapauksessa laskelma maksa 50 euroa.

  • Tarvitseeko asumisoikeusasunnosta maksaa varainsiirtoveroa?

    Asumisoikeusasunnosta ei makseta varainsiirtoveroa. Myyntivoitosta eli rakennuskustannusindeksin noususta kuitenkin maksetaan veroa, jos asumisoikeussopimus on jatkunut alle kaksi vuotta (ks. seuraava kysymys).

  • Maksetaanko asumisoikeusasunnon myyntivoitosta veroa?

    Kyllä, samoin ehdoin kuin omistusasunnosta. Jos asumisoikeussopimus on jatkunut alle kaksi vuotta, on myynnistä saatu voitto veronalaista. Myyntivoittoa muodostuu, jos rakennuskustannusindeksi nousee. Asumisoikeussopimuksesi arvon voit tarkistaa HASOn asumisoikeusmaksulaskurilla.

    Asumisoikeuden luovutuksesta saatu voitto on verovapaata samoin edellytyksin kuin oman asunnon luovutusvoitto. Omistusaikaan rinnastetaan tällöin asumisoikeussopimuksen voimassaoloaika. Jos asukas luopuu asumisoikeudestaan ennen kahden vuoden asumisajan täyttymistä, asumisoikeusmaksusta saatu rakennuskustannusindeksin korotus on luovuttajan myyntivoittoa.

    Lisää tietoa Verohallinnon sivuilla.

  • Mistä saan kopion asumisoikeussopimuksestani?

    Mikäli alkuperäinen asumisoikeussopimus on esimerkiksi pankissa lainan panttina, kopion HASOn kappaleesta voi tilata hintaan 15 euroa. Ole yhteydessä asiakaspalveluumme.

  • Voiko asumisoikeussopimuksen pantata?

    Asumisoikeuslain mukaisesti asumisoikeussopimuksen voi pantata alkuperäisen asumisoikeussopimuksen arvosta. Rakennuskustannusindeksin tai muutostöiden osuus ei sen sijaan ole panttauskelpoinen. Asumisoikeussopimuksen voi pantata minkä tahansa lainan vakuudeksi. 

    Lue lisää: Laki asumisoikeusasunnoista 393/2021 §58 Asumisoikeuden panttaus

  • Mitä jos asumisoikeussopimukseni on kadonnut?

    Alkuperäinen asumisoikeussopimus on tärkeä dokumentti. Ilman alkuperäisen asumisoikeussopimuksen palauttamista HASO ei voi palauttaa asumisoikeusmaksua irtisanomistilanteessa. Jos sopimus on kuitenkin kadonnut, sen kuoletus tapahtuu käräjäoikeudessa. Ennen yhteydenottoa HASOon kannattaa vielä tarkistaa, ettei asumisoikeussopimus ole esimerkiksi pankillasi.

  • Kuinka paljon asumisoikeusasunnostani omistan?

    Kun hakija maksaa 15 prosenttia asumisoikeusasunnon hinnasta, hän saa tuolla rahalla oikeuden asua asunnossa ja hänestä tulee asumisoikeuden haltija. Asumisoikeusasunnot eivät siis ole osaomistusasuntoja eli asukas ei omista asunnosta mitään osuutta.