Ohjeet löytyvät nettisivuiltamme.

HASOn uudiskohteet rakennuttaa Helsingin kaupungin Asuntotuotanto ja niihin haetaan Asuntotuotannon kautta.

Asuntotuotannon hakujärjestelmä on HASOn järjestelmästä erillinen, ja voit hakea asuntoa sekä Asuntotuotannon että HASOn kautta samaan aikaan. Huomioithan kuitenkin, että samalla järjestysnumerolla voi vastaanottaa vain yhden asumisoikeusasunnon. 

Asuntotuotanto järjestää uudiskohteiden julkisen haun noin 1,5 - 2 vuotta ennen kohteen valmistumista. Asuntotuotannon uudiskohteiden hakuohjeessa on selitetty koko prosessin kulku.  

Toistaiseksi ainoa tapa muuttaa esimerkiksi hakukohteita on jättää uusi hakemus. Uusi hakemus korvaa aina vanhan, samalla järjestysnumerolla ja henkilötunnuksella tehdyn hakemuksesi. Jos esimerkiksi osoitteesi tai sähköpostiosoitteesi on muuttunut voit myös olla yhteydessä asiakaspalvelu.haso@kiinteistotahkola.fi tai soittaa vaihteeseemme 0207 480 020.

Järjestysnumero on henkilökohtainen ja ennen asumisoikeuden myymistä hakijalle HASO ja Helsingin kaupungin Asuntopalvelut tarkastavat, että hakijan järjestysnumero on oikea. Jos puolisoilla on yhdessä haettu järjestysnumero, toinen puolisoista voi luovuttaa numeron toiselle kirjallisella suostumuksella. Muulle sukulaiselle kuin puolisolle numeroa ei voi luovuttaa.

Helsingin alueen järjestysnumeroita hallinnoi Helsingin kaupungin asuntopalvelut, p. 09 310 13032 (ma–pe klo 9.00–11.00). Numeron voi tarkistaa tai hakea myös kaupungin sähköisen asioinnin kautta.

Alkuvuodesta 2019 Helsingin kaupungin asuntopalveluiden jakamat uudet järjestysnumerot pyörivät noin 255 000:n tienoilla. Yleensä vapautuvasta asunnosta lähetetään tarjous 50 - 150 pienimmän järjestysnumeron ilmoittaneelle hakijalle, joiden hakukriteerit vastaavat haettavan asunnon tietoja. Koska osalla hakijoista numero on haettu jo parikymmentä vuotta sitten, voi kestää pitkäkin aika, että aivan uudella numerolla saa asuntotarjouksen. Lähellä keskustaa sijaitsevat asunnot ovat tähän mennessä menneet alle 40 000:n numeroilla (jaettu 1990-luvulla).

Yli 200 000:n menevillä (vuonna 2016 ja sen jälkeen myönnetyillä) numeroilla asunnon saaminen HASOlta on yhä melko harvinaista ja nämä asunnot ovat yleensä olleet suurempia 3-5 huoneen asuntoja kauempana keskustasta. Käytännössä, mitä kauempana keskustasta asunto sijaitsee, sitä suuremmalla numerolla sen voi saada. 

Tarjouskirjeessä on annettu päivämäärä ja kellonaika, johon mennessä hakemus pitää olla toimitettu HASOn isännöintitoimistoon (Sorvaajankatu 15, 00880 Helsinki). Hakemus pitää toimittaa joko postitse, henkilökohtaisesti tai sähköpostitse tarjouskirjeessä ilmoitettuun osoitteeseen.

Tarjouskirjeeseen on merkitty asunnon vapautumispäivä. Vapautumispäivä on ensimmäinen mahdollinen päivä, kun asunnon voi ottaa vastaan. Vastikkeenmaksuvelvollisuus alkaa vastaanottopäivästä.

HASOn voimassaolevan ohjeistuksen mukaan, jo vapautunut asunto tulee tyypillisesti ottaa vastaan noin kahden viikon kuluessa siitä, kun Helsingin kaupungin Asuntopalvelut on hyväksynyt hakijan asumisoikeuden haltijaksi. Asunnonhakijan kannattaa siis varautua siihen, että tarjottu asunto täytyy ottaa pian vastaan.

HASOlla voi kieltäytyä asuntotarjouksista ilman, että se vaikuttaa tulevaisuuden mahdollisuuksiin saada asuntotarjous. Vielä tarjouksen hyväksyttyäsikin ja Helsingin kaupungin Asuntopalveluiden vahvistettua kaupan, voit muuttaa mielesi ja perua tarjouksen, mutta peruminen tässä vaiheessa on sallittu vain kolme kertaa, minkä jälkeen järjestysnumero lakkaa olemasta. 

Järjestysnumero on kertakäyttöinen eli uutta asumisoikeusasuntoa sillä ei voi hakea, mikäli numerolla on jo kerran vastaanottanut asunnon. Sen sijaan alkuperäistä numeroa käytetään, mikäli vaihdetaan päittäin asuntoa toisen asumisoikeusasunnossa asuvan kanssa (keskinäinen vaihto).

Mikäli et halua enää hakea asuntoa HASOn kautta, voit täyttää Jonosta poistuminen -lomakkeen osoitteessa http://www.haso.fi/ilmoittautuminen-jonoon/jonosta-poistuminen. HUOM! Mikäli haet asumisoikeusasuntoa myös muista asumisoikeusyhtiöistä, sinun tarvitsee perua hakemuksesi erikseen jokaiseen yhtiöön.

Jyvityskertoimella tasoitetaan saman kohteen samankokoisten asuntojen eroja, jotka johtuvat esimerkiksi rakennuskustannuksista sekä asuntojen erilaisista sijainneista talossa. Käytännössä huoneiston jyvitetty pinta-ala lasketaan kertomalla todellinen huoneistoala neliömetreissä huoneistokohtaisella kertoimella.

Jyvityskerroin määräytyy asunnon koon ja sijainnin mukaan. Lasketut rakennuskustannukset pienenevät asunnon koon kasvaessa. Jyvityskertoimella yhtiön kulut saadaan jaettua paremmin rakennuskustannuksia vastaaviksi. Pienissä asunnoissa jyvitetty pinta-ala on suurempi kuin todellinen pinta-ala. Vastaavasti suuremmissa asunnoissa jyvitetty ala on pienempi.

Sijainti puolestaan vaikuttaa viihtyvyyteen: Alimpien kerrosten huoneistoihin kantautuu enemmän ääniä yläkerroksista ja porrashuoneesta. Yläkerroksissa maisemat ovat kauniimmat, mutta niissä tarvitaan hissiä enemmän kuin alemmissa, jolloin hissin käyttökustannukset vaikuttavat jyvitykseen. (Lähde: Wikipedia)

Uudiskohteita markkinoi Helsingin kaupungin Asuntotuotanto ja niitä haetaan Asuntotuotannon kautta. Uudet kohteet siirtyvät HASOn hallintaan vasta sitten, kun asukkaat ovat muuttaneet taloon ja vasta tässä vaiheessa niihin voi alkaa hakea HASOn kautta.

Huoltoyhtiön yhteystiedot on ilmoitettu talosi ilmoitustaululla sekä yhteystietosivulla. HUOM! Asukaspysäköinnin huoltoyhtiö on yleensä eri kuin asuintalon ja näistä kannattaa olla yhteydessä HASOn asiakaspalveluun.

HASOssa kaikki vikailmoitukset voi aina tehdä kohteen huoltoyhtiölle. Huollon tehtävä on välittää asian eteenpäin, jos vika ei ole heidän vastuullaan.

Suosittelemme käyttämään sähköistä vikailmoituslomaketta, jonka löydät esimerkiksi täältä: https://www.haso.fi/vikailmoitus

HUOM! Kiireellisissä tapauksissa kuten vesivahingoissa soita aina huoltoyhtiön päivystykseen, niin päivystäjä tulee paikalle tarkistamaan vian ja estämään vahingon laajentumisen.

Asukas voi itse remontoida asuntoa tietyin ehdoin. Ohjeet remontin tai muutosten tekemiseen löytyvät HASOn muutostyöohjeista. Isoihin muutostöihin tarvitsee isännöitsijän luvan. Osa muutostöistä hyvitetään pois muutettaessa. Jotta hyvitys olisi mahdollinen, pitää asukkaan toimittaa kuitit muutostöistä HASOlle heti töiden valmistuttua. Tämä koskee myös uudiskohteisiin rakennusaikana teetettyjä muutostöitä. Hyvityksen arvioinnissa käytetään sitä muutostyöohjetta, joka on ollut voimassa muutostyön ajankohtana.

Pyydämme ilmoittamaan myös muutostyöohjeeseen kirjatuista sallituista muutostöistä isännöitsijälle.

HASOn muutostyöohjeet löytyvät täältä. Epäselvissä tapauksissa ole aina yhteydessä isännöitsijään.

HASOn vastuunjakotaulukko löytyy täältä sekä Asukasoppaasta HASOn nettisivuilta. Epäselvissä kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä HASOn asiakaspalveluun tai isännöitsijään.

Nimen vaihtumisesta pitää ilmoittaa HASOon ja huoltoyhtiöön. Huoltoyhtiö vaihtaa nimen postilaatikkoon  jne.

Jos olet asumisoikeuden haltija, HASOlle pitää myös toimittaa kopio virkatodistuksesta tai uudesta henkilöllisyystodistuksesta. Kopio liitetään asumisoikeussopimuksen yhteyteen, koska asumisoikeussopimus on laadittu vanhalla nimellä.

Ilmoituksen nimenvaihdoksesta voi tehdä esimerkiksi asiakaspalvelun sähköpostiin: asiakaspalvelu.haso@kiinteistotahkola.fi.

Isännöitsijätoimisto (asiakaspalvelu.haso@kiinteistotahkola.fi, p. 0207 480 020) hallinnoi kohteiden parkkipaikkoja (poikkeuksena Laakavuorentie 14, jossa paikkoja hallinnoi Realia Isännöinti). Asiakaspalvelusta voi kysellä vapaista paikoista tai ilmoittautua autopaikkajonoon.

Asumisoikeusasunto on tarkoitettu asumisoikeuden haltijan ja hänen perheensä käyttöön. Alivuokralaisen voi ottaa, kunhan alivuokralaisen hallussa on enintään puolet huoneistosta eli alivuokrauksessa asumisoikeuden haltija asuu huoneistossa samanaikaisesti alivuokralaisen kanssa. Alivuokraukseen ei tarvitse HASOn lupaa, mutta vuokralaisesta on ilmoitettava isännöitsijätoimistoon vesimaksua varten ja huoltoyhtiöön talonkirjoja varten.

Kokonaan asunnon saa vuokrata eli luovuttaa toisen hallintaan ainoastaan, mikäli asumisoikeushaltija joutuu oleskelemaan tilapäisesti toisella paikkakunnalla työn, opiskelun tai muun vastaavan syyn vuoksi. Asunnon vuokrausta varten tarvitsee HASOlta erillisen luvan ja huoneiston saa vuokrata enintään kahdeksi vuodeksi. Lupaa anotaan vapaamuotoisella hakemuksella ja liitteeksi pitää toimittaa työ- tai opiskelutodistus. Samalla on ilmoitettava hallinnan luovutuksen sovittu tai todennäköinen aika. Myös vuokrasopimuksen kopio on toimitettava HASOon, kun sopimus on solmittu. Vuokrasopimuksen pitää olla määräaikainen.

Tietyin ehdoin vuokraamislupaa voidaan jatkaa yli kahden vuoden, jolloin asumisoikeuden haltijan on anottava uusi vuokrauslupa viimeistään kuukausi ennen kahden vuoden luovutusajan päättymistä.

Asumisoikeuslaki velvoittaa, että asumisoikeuden haltija tai haltijat asuvat itse huoneistossaan. Erotapauksissa, mikäli pois muuttava henkilö on asumisoikeuden haltija, hänen on luovutettava asumisoikeutensa/ osuutensa asumisoikeudesta huoneistoon asumaan jäävälle. Luovutuslomakkeen voi ladata täältä.

HUOM! Jos molemmat puolisot ovat asumisoikeuden haltijoita (50 % / 50 %), käytetään luovutuksessa samaa järjestysnumeroa, jolla asunto on saatu eikä uutta järjestysnumeroa tarvitse hakea. Jos luovutuksen tekevä ja pois muuttava puoliso on ainoa haltija (100 %) ja luovuttaa haltijuuden asuntoon jäävälle puolisolle, tulee asuntoon jäävän puolison hakea uusi järjestysnumero luovutusta varten. Ohjeet järjestysnumeron hakemiseen löydät täältä.

Kylmän veden hinta on 3,7 €/kuutio ja lämpimän veden 7 €/kuutio (1.3.2020 alkaen). Kuutio on 1000 litraa. Keskivertokerrostaloasukkaan vedenkäytöstä lämmintä vettä on noin 33-40%. Kun ennakkovesimaksu on 21 €/kk/hlö, kuuluu perusmaksuun vettä kuukaudessa noin 4180 - 4390 litraa henkeä kohden. Vesimittaritalouksien kulutus tarkastetaan aina kerran vuodessa ja asukkaille lähetetään joko lisä- tai hyvityslasku kulutuksen mukaan. Vesimaksujen tasausaikataulun löydät tältä sivulta.

Tietoa vedenkäytöstä ja vinkkejä järkevään vedenkäyttöön voit lukea esimerkiksi Verton esitteestä.

HASOn ensimmäinen savuton kohde on Kalasatamaan 2019 valmistunut HASO Fortuna. Lisäksi mm. Viikissä sijaitsevassa HASO Ekoviikissä on Ympäristökeskuksen päätöksellä kielletty esimerkiksi parveketupakointi. Asukkaiden onkin mahdollista lähteä hakemaan kohteelleen tupakointikieltoa viranomaisten kautta. Katso ohjeet tupakointikiellon hakemiseksi.

Tulevaisuudessa kaikki HASOn uudiskohteet tullaan suunnittelemaan savuttomiksi HASOn hallituksen (2/2020) päätöksellä, ja tulemme lisäämään tietoa savuttomista kohteistamme myös haso.fi sivustolle.

Voit vaihtaa asumisoikeusasunnosta toiseen kahdella eri tavalla:

1. Voit hakea uutta asuntoa käyttämättömällä asumisoikeusjärjestysnumerolla. VINKKI: uusi numero kannattaa hakea jo nyt, jolloin sinulla on käytössäsi ”pieni” numero käytettäväksi silloin, kun vaihto tulee ajankohtaiseksi. Uuden numeron hakeminen on esimerkiksi sähköisellä lomakkeella - ohjeet löydät täältä.

2. Voit tehdä keskinäisen vaihdon toisen asumisoikeusasukkaan kanssa. Tällöin vaihtokumppani on etsittävä itse esimerkiksi laittamalla ilmoitus HASOn Asunnonvaihtopörssiin. Keskinäinen vaihto tehdään sillä järjestysnumerolla, jolla olet alun perin saanut asumisoikeusasunnon. Lisää tietoa asunnon keskinäisestä vaihdosta täällä.

Tarjouskierroksella asunnon saa aina asunnon hakija, jolla on pienin järjestysnumero. Asunnon vaihtajan irtisanomisaikaan vaikuttaa se, oletko vaihtamassa pienemmästä HASO-asunnosta suurempaan vai suuremmasta asunnosta pienempään. 

1. Pienemmästä suurempaan 

   HASOn hallitus on linjannut, että suurempaan asuntoon vaihtavilla ei ole normaalia kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Muuttopäivät on sovittavissa myyntisihteerin kanssa. HASO pyrkii järjestämään maksujen eräpäivän niin, että päällekkäisiä vastikkeita ei tule maksettavaksi.

2. Suuremmasta pienempään

   Pienempään asuntoon vaihtajilla ei ole samanlaista etua koskien vanhan asunnon irtisanomisaikaa kuin suurempaan asuntoon vaihtavilla. Pyrimme saamaan vanhan asuntosi mahdollisimman nopeasti tarjouskierrokselle, jotta päällekkäisten vastikkeiden maksuaika jäisi asukkaalle mahdollisimman lyhyeksi. Jos kuitenkin kävisi niin, ettei vanha HASO-asuntosi menisikään tarjouskierroksilla kaupaksi, vastikkeen maksuvelvollisuus jatkuu enintään 3 kk:n irtisanomisajan ajan. 

3. Asumisoikeusmaksu ja vakuusmaksu
   

   Päättyvän asumisoikeussopimuksen asumisoikeusmaksu palautetaan, kun irtisanomisaika on päättynyt tai vastikevastuun päättymisen yhteydessä.

   Jos muutat HASO-asunnosta toiseen jo valmistuneeseen HASO-asuntoon, uudesta sopimuksesta tulee maksaa asumisoikeusmaksu viimeistään viikon kuluessa siitä, kun edellisen asunnon asumisoikeusmaksu on palautettu.

   Jos olet saanut kolmen vuoden moitteettoman asumisen jälkeen vakuusmaksun takaisin ja vaihdat toiseen HASO-asuntoon, uudesta asunnosta ei tarvitse maksaa vakuutta (edellyttäen että vakuusmaksun takaisinmaksun jälkeen asuminen on jatkunut moitteettomana).

Asumisoikeusmaksu palautetaan kolmen (3) kuukauden päästä irtisanomispäivästä joko asukkaalle tai pankille, mikäli sopimus on pantattu pankkiin lainan vakuudeksi. Muusta kuin asumiseen liittyvästä normaalista kulumisesta asunnolle koituneet haitat, maksamattomat vastikkeet tai korvaus puuttuvista avaimista voidaan periä aso-maksusta ennen takaisin maksua.

Asumisoikeuslaki velvoittaa, että asumisoikeuden haltija tai haltijat asuvat itse huoneistossaan. Erotapauksissa, mikäli pois muuttava henkilö on asumisoikeuden haltija, hänen on luovutettava asumisoikeutensa/ osuutensa asumisoikeudesta huoneistoon asumaan jäävälle. Luovutuslomakkeen voi ladata täältä.

HUOM! Jos molemmat puolisot ovat asumisoikeuden haltijoita (50 % / 50 %), käytetään luovutuksessa samaa järjestysnumeroa, jolla asunto on saatu eikä uutta järjestysnumeroa tarvitse hakea. Jos luovutuksen tekevä ja pois muuttava puoliso on ainoa haltija (100 %) ja luovuttaa haltijuuden asuntoon jäävälle puolisolle, tulee asuntoon jäävän puolison hakea uusi järjestysnumero luovutusta varten. Ohjeet järjestysnumeron hakemiseen löydät täältä.

Asumisoikeusasunnon luopumisaika on kolme kuukautta siitä, kun irtisanomisilmoitus (joko paperilla tai netin kautta) on jätetty HASOon. Mikäli asumisoikeussopimuksen haltijoita on kaksi, ilmoituksessa pitää olla molempien allekirjoitukset, vaikka ilmoitus olisi sähköinen. Irtisanomisilmoituksessa kysytään myös tehdyistä muutostöistä. Mikäli niitä on tehty, kuitit töistä pitää viimeistään tässä vaiheessa toimittaa HASOon. Kuitteja odotetaan 2 viikkoa ennen kuin aso-maksun hinta lähetetään vahvistettavaksi Helsingin kaupungin Asuntopalveluille. Isännöitsijä tarkastaa asunnon, avainten määrän jne., kun asunto on tyhjennetty. Asukkaan pitää sopia tarkastusajankohdasta erikseen isännöitsijä Niko Burtsovin kanssa. Mikäli hän huomaa tavalliseen asumiseen kuulumattomia jälkiä asunnossa tai avaimia puuttuu, korjaus- ja lukkojen sarjoituskulut vähennetään aso-maksusta. Siksi aso-maksu maksetaan takaisin vasta kolmen kuukauden päästä irtisanomisesta.

Asumisoikeuden myynnin hoitaa HASO. Asukas ei siis voi myydä sitä itse.

Klikkaa vaihtopörssin etusivulla kohtaa "Uusi käyttäjä rekisteröidy täällä", niin pääset sivulle, jossa voi pyytää uutta salasanaa. HASO ei hallinnoi salasanoja.

Asumisoikeuden haltija voi luovuttaa asunnon puolisolleen tai suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevalle sukulaiselleen. Kaverille asuntoa ei voi luovuttaa. Lisätietoa löytyy asumisoikeuslain luvusta 5.

HUOM! Myös asumisoikeuden uudella haltijalla pitää olla voimassa oleva järjestysnumero. Luovutusten käsittelyaika on noin 1 - 2 kuukautta.

Kuolinpesän edustajan pitää tehdä kirjallinen irtisanomisilmoitus kuolinpesän puolesta isännöitsijätoimistoon tai asumisoikeus voidaan siirtää luovutuksella elossa olevalle henkilölle. Asumisoikeusasuntoa ei voi jättää perikunnan hallintaan. HUOM! Myös tapauksissa, joissa asumisoikeus on kahden haltijan nimissä ja toinen heistä kuolee, asuntoon jäävälle haltijalle on tehtävä uusi asumisoikeussopimus pelkästään hänen nimiinsä. Kuolinpesä voi luovuttaa osuutensa asumisoikeudesta perunkirjoituksen jälkeen.

Mikäli kuolinpesä irtisanoo asumisoikeusasunnon, tarvitaan irtisanomisilmoitukseen kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoitus tai valtakirjat niiltä osakkailta, jotka eivät allekirjoita ilmoitusta. Jotta irtisanominen olisi laillinen, tarvitaan irtisanomisen liitteeksi kuolleen asumisoikeuden haltijan virkatodistus tai perukirja, jos perukirja on jo laadittu. Mahdollinen testamentti on myös toimitettava isännöitsijätoimistoon. Irtisanomisaika on kolme kuukautta, jonka ajan vastuut asunnosta säilyvät kuolinpesällä. Irtisanomisaika alkaa siitä päivästä, kun nämä tarvittavat dokumentit (allekirjoitettu irtisanomisilmoitus, kuolleen henkilön virkatodistus ja mahdolliset tarvittavat valtakirjat kuolinpesän osakkailta) ovat saapuneet isännöintiin.

Irtisanomisilmoitukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Hintalaskelma asumisoikeusmaksun arvosta toimitetaan kuolinpesälle tai kuolinpesän edustajalle, kun irtisanominen otetaan käsittelyyn. Asumisoikeusmaksu määräytyy kuolinpäivän rakennuskustannusindeksin mukaan.

Tarjouskirjeeseen on merkitty asunnon vapautumispäivä. Vapautumispäivä on ensimmäinen mahdollinen päivä, kun asunnon voi ottaa vastaan. Vastikkeenmaksuvelvollisuus alkaa vastaanottopäivästä.

HASOn voimassaolevan ohjeistuksen mukaan, jo vapautunut asunto tulee tyypillisesti ottaa vastaan noin kahden viikon kuluessa siitä, kun Helsingin kaupungin Asuntopalvelut on hyväksynyt hakijan asumisoikeuden haltijaksi. Asunnonhakijan kannattaa siis varautua siihen, että tarjottu asunto täytyy ottaa pian vastaan.

Soita asiakaspalveluumme tai suoraan vuokrakirjanpitäjällemme (Kaija Kuisma, p. 0207 480 016).

Eräpäivä on joka kuun 5. päivä. Mikäli kohtaat ongelmia maksujen maksamisessa, kannattaa olla heti yhteydessä vuokrakirjanpitäjä Kaija Kuismaan (p. 0207 480 016).

HASOssa on sekä kiinteän vesimaksun kohteita että vesimittarikohteita. Kiinteä vesimaksu on 17 euroa/hlö/kk.
Kaikissa vuodesta 2007 eteenpäin valmistuneissa kohteissa on vesimittarit ja näissä kohteissa peritään vesimaksuennakkoa joko 17 euroa/hlö/kk (kohteet, joissa vain kylmävesimittari) tai 21 euroa/hlö/kk (kohteet, joissa sekä kylmä- että lämminvesimittarit). Kulutus tarkastetaan kerran vuodessa ja asukkaille lähetetään joko lisä- tai hyvityslasku kulutuksen mukaan. Kannattaa siis aina ilmoittaa muutoksesta asukkaiden määrässä, jotta ei ainakaan tulisi isoa lisälaskua.

Kylmän veden hinta on 3,7 €/kuutio ja lämpimän veden 7 €/kuutio (1.3.2020 alkaen). Kuutio on 1000 litraa. Keskivertokerrostaloasukkaan vedenkäytöstä lämmintä vettä on noin 33-40%. Kun ennakkovesimaksu on 21 €/kk/hlö, kuuluu perusmaksuun vettä kuukaudessa noin 4180 - 4390 litraa henkeä kohden. Vesimittaritalouksien kulutus tarkastetaan aina kerran vuodessa ja asukkaille lähetetään joko lisä- tai hyvityslasku kulutuksen mukaan. Vesimaksujen tasausaikataulun löydät tältä sivulta.

Tietoa vedenkäytöstä ja vinkkejä järkevään vedenkäyttöön voit lukea esimerkiksi Verton esitteestä.

Perintäkulu HASOssa on viisi euroa. Viivästymiskorko on yleisen korkotason mukainen.

HASOn vastikelaskun voi maksaa e-laskuna, jos valitsee omasta verkkopankistaan tämän vaihtoehdon.

HASOssa vastikkeen nousu on ollut varsin maltillista ja osassa kohteita vastiketta on välillä myös laskettu. Vastike tarkistetaan kerran vuodessa ja uudet vastikkeet tulevat aina voimaan maaliskuussa. Tulevaisuuden vastikekehitykseen vaikuttavat oleellisesti inflaation ja euribor-koron kehitys, koska ne vaikuttavat pääomakuluihin, jotka ovat noin 60 prosenttia kokonaiskuluista.

Vakuusmaksu tai toiselta nimeltään käyttövastikevakuus kaikissa HASOn asunnoissa on 500 €.

HASOssa 500 € vakuusmaksu voidaan palauttaa asukkaalle kolmen moitteettoman vuoden asumisen jälkeen. Moitteettomuus tarkoittaa, ettei maksuja ole jäänyt rästiin eikä asunnolle ole annettu varoituksia. Vakuuspalautuksia käsitellään isännöintitoimistossa kuukausittain ja lähetämme kirjeen niille asumisoikeuden haltijoille, jotka ovat oikeutettuja palautuksiin. Jos yli kolme vuotta on kulunut, etkä ole saanut kirjettä, voit myös olla yhteydessä asiakaspalveluumme.

Vakuusmaksu maksetaan takaisin viimeistään irtisanomisajan jälkeen, jos HASOlla ei ole saamisia rästissä tai vakuutta ei ole palautettu jo aiemmin.

Jyvityskertoimella tasoitetaan saman kohteen samankokoisten asuntojen eroja, jotka johtuvat esimerkiksi rakennuskustannuksista sekä asuntojen erilaisista sijainneista talossa. Käytännössä huoneiston jyvitetty pinta-ala lasketaan kertomalla todellinen huoneistoala neliömetreissä huoneistokohtaisella kertoimella.

Jyvityskerroin määräytyy asunnon koon ja sijainnin mukaan. Lasketut rakennuskustannukset pienenevät asunnon koon kasvaessa. Jyvityskertoimella yhtiön kulut saadaan jaettua paremmin rakennuskustannuksia vastaaviksi. Pienissä asunnoissa jyvitetty pinta-ala on suurempi kuin todellinen pinta-ala. Vastaavasti suuremmissa asunnoissa jyvitetty ala on pienempi.

Sijainti puolestaan vaikuttaa viihtyvyyteen: Alimpien kerrosten huoneistoihin kantautuu enemmän ääniä yläkerroksista ja porrashuoneesta. Yläkerroksissa maisemat ovat kauniimmat, mutta niissä tarvitaan hissiä enemmän kuin alemmissa, jolloin hissin käyttökustannukset vaikuttavat jyvitykseen. (Lähde: Wikipedia)

Asumisoikeusmaksu määräytyy alkuperäisen asumisoikeusmaksun sekä rakennuskustannusindeksin muutoksen perusteella. Rakennuskustannusindeksi vaihtuu kuukausittain aina kuukauden puolivälissä.

Asukas pystyy periaatteessa itse laskemaan arvion asumisoikeusmaksunsa tämänhetkisestä arvosta. Jokaiselle asukkaalle on asukasoikeussopimuksen yhteydessä annettu dokumentti, mistä löytyy asunnon alkuperäisen asumisoikeusmaksun ensimmäisen maksupäivän indeksi. Arvio nykyisestä aso-maksusta lasketaan kaavalla:

(Asunnon alkuperäinen asumisoikeusmaksu) / (yllä mainittu ensimmäisen maksupäivän indeksi) x (tämän päivän indeksi) = Nykyinen aso-maksu

Tämänhetkinen indeksi löytyy Tilastokeskuksen sivuilta ja samoilta sivuilta voi tarkistaa aso-maksun ensimmäisen maksupäivän indeksin. Huomioithan, että indeksi perustuu edelliseen kuukauteen ja vaihtuu kuukauden puolivälissä. Näin esimerkiksi tarkastaessa indeksiä päivälle 20.12., käytetään marraskuun indeksiä.

HASOn sivuilla on myös laskuri, jonka avulla voi selvittää arvion aso-maksusta, mikäli alkuperäinen asumisoikeusmaksu sekä ensimmäinen maksupäivä ovat tiedossa.

Tulee muistaa, että lopullinen asumisoikeusmaksu määräytyy irtisanomispäivän indeksin mukaan ja tämä on se hinta, joka Helsingin kaupungin asuntopalvelujen pitää vahvistaa ennen kuin irtisanojalle voi postittaa palautuserittelyn maksuista. Maksussa huomioidaan lisäksi myös asuntoon mahdollisesti tehtyjen lisä- ja muutostöiden hyvitys.

HUOM! HASO laskee asumisoikeusmaksun irtisanomisen yhteydessä automaattisesti. Muussa tapauksessa laskelma maksa 50 euroa.

Asumisoikeusasunnosta ei makseta varainsiirtoveroa.

Mikäli alkuperäinen asumisoikeussopimus on esimerkiksi pankissa lainan panttina, kopion HASOn kappaleesta voi tilata hintaan 15 euroa. Ole yhteydessä asiakaspalveluumme.

Asumisoikeuslain mukaisesti asumisoikeussopimuksen voi pantata alkuperäisen asumisoikeussopimuksen arvosta. Rakennuskustannusindeksin tai muutostöiden osuus ei sen sijaan ole panttauskelpoinen. Asumisoikeussopimuksen voi pantata minkä tahansa lainan vakuudeksi.

Lue lisää: Laki asumisoikeusasunnoista 1990/650 §26 Asumisoikeuden panttaus

Alkuperäinen asumisoikeussopimus on tärkeä dokumentti. Ilman alkuperäisen asumisoikeussopimuksen palauttamista HASO ei voi palauttaa asumisoikeusmaksua irtisanomistilanteessa. Jos sopimus on kuitenkin kadonnut, sen kuoletus tapahtuu käräjäoikeudessa. Ennen yhteydenottoa HASOon kannattaa vielä tarkistaa, ettei asumisoikeussopimus ole esimerkiksi pankillasi.

Kun hakija maksaa 15 prosenttia asumisoikeusasunnon hinnasta, hän saa tuolla rahalla oikeuden asua asunnossa ja hänestä tulee asumisoikeuden haltija. Asumisoikeusasunnot eivät siis ole osaomistusasuntoja eli asukas ei omista asunnosta mitään osuutta.